Idolibongausta LSE:lla: Ulrich Beck 20.2.2012

Lähde: http://www.theorycards.org.uk/card24.htm

Tarkoituksenani oli kirjoittaa Beckin luennosta samantapainen tiivistelmä kuin Sennettin, mutta näyttää siltä, että olen onnistunut hukkaamaan muistiinpanoni, joten ihan yhtä tarkkaa selostusta ei valitettavasti ole luvassa, etenkään, kun luennosta on jo aikaa, joten lienen unohtanut osan sen sisällöstä.

Luennon alkuperäinen otsikko oli "European Community of Democracies – Towards a New Foundation of Europe", mutta Beck oli vain hetkeä ennen luentoa päättänyt vaihtaa sen aiheeseen "No German Europe". Nimensä mukaisesti luento käsitteli enimmäkseen sitä, miten Saksan valta EU:ssa on eurokriisin myötä kasvanut suuremmaksi kuin saksalaiset tai muut eurooppalaiset olisivat toivoneet ja että tilannetta tulisi radikaalisti muuttaa pikimmiten. Natsikorttia ei suoranaisesti vilauteltu, mutta Beck painotti, että Saksan politiikkaa on toisen maailmansodan jälkeen leimannut "ei enää koskaan" -ajatus, joka on koskenut muun muassa diktatuuria sekä Saksan ylivaltaa Euroopassa. Nyt kuitenkin tämä jälkimmäinen lupaus on rikottu, sillä Saksa ohjailee EU:n toimintaa vallan ytimessä.

Ratkaisuksi eurokriisiin ja EU:n ongelmiin Beck tarjosi löyhempää nationalismia, demokratiaa sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kiihkeästi Euroopan Yhdysvaltoja vastustava Beck korosti, että kansainvälistä yhteistyötä ja eurooppalaisia hallintoelimiä tulee lisätä, mutta liittovaltiotasolle ei tule mennä. Tällä hetkellä Eurooppaa johtavat eliitit, mutta Beck piti tärkeänä kansalaisten sitomista europolitiikkaan luomalla sellaisia instituutioita, joiden kokoonpanoon kansalaiset voivat Euroopan mittakaavassa vaikuttaa. Äänestämistä kansallisvaltiotasolla Beck piti älyttömänä ja heitti ilmaan idean EU-presidentistä, joka valittaisiin eurooppalaisella kansanäänestyksellä valtiorajoista välittämättä. Eurooppa tulee tuoda lähemmäs sen kansalaisia, kauemmas valtaapitävästä eliitistä.

Luennon antikliimaksi koettiin lopun keskusteluosiossa, kun kaksi eri kysyjää tivasivat Beckiltä vastausta siihen, miten hänen kuvailemansa demokraattinen Eurooppa eroaa liittovaltiosta, eikä hän kyennyt tyydyttäväsi vastaamaan. Lisäksi pienen valtion kansalaisena jäin miettimään, tuntuisiko ajatus yleisestä eurooppalaisesta äänestämisestä ehkä paremmalta, mikäli on Beckin tapaan kotoisin jättimäisestä Saksasta? Vaikka Beck olisi kieltämättä syyttänyt minua liiallisesta fakkiutumisesta kansallisvaltioajatteluun, mikäli olisin tätä kysynyt, en silti voi olla miettimättä, miten tämä uusi järjestelmä estäisi Saksan - tuon Euroopan väkirikkaimman valtion - pääsyn vallan ytimeen EU:ssa.

Luento podcastina.